Tiedote 10.1.2019

10.1.2019

 
ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITON TAVOITTEITA EDUSKUNTAVAALIKAUDELLE
2019–2023

_PIENITULOISTEN JA IKÄÄNTYNEIDEN ÄÄNI TÄYTYY KUULUA
YHTEISKUNNASSAMME NYKYISTÄ VOIMAKKAAMMIN JA HEIDÄN ASEMANSA
KOHENTAMINEN ON OTETTAVA POLIITTISEN PÄÄTÖKSENTEON KESKIÖÖN
VÄLITTÖMÄSTI. _ 
EKL on tehnyt kattavan esityslistan eläkkeensaajiemme elinolojen
parantamiseksi seuraavalla vaalikaudella. Esittelemme tässä
kärkitavoitteemme. Tavoiteasiakirjamme kokonaisuudessaan on tämän
tiedotteen liitteenä. 
SUOMEEN ON VIHDOINKIN SAATAVA KATTAVA TOIMENPIDEOHJELMA
ELÄKELÄISKÖYHYYDEN POISTAMISEKSI 
Keskeinen osa ohjelmaa on oltava kansaneläkkeeseen tehtävät reilut
tasokorotukset. Korotukset pelkästään takuueläkkeeseen eivät
ratkaise ongelmaa. 
* Eläkeläisköyhyyden torjuminen vaatii radikaaleja ja nopeita
toimia ja niistä on saatava kirjaukset seuraavaan hallitusohjelmaan,
sanoo Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Simo Paassilta.

Indeksitarkistukset tehdään keskimääräisen inflaation mukaan,
mutta pienituloisilla kulutus painottuu mm. elintarvikkeisiin ja
vuokra-asumiseen, joiden hinnat ovat nousseet viime vuosina muita
hintoja nopeammin. 
Pienituloisten ihmisten kulutuksen tarpeita ja painottumista tulee
selvittää tarkemmin. Sen pohjalta kuluttaja- ja
kansaneläkeindekseihin tulee tehdä tarvittavat muutokset, jotta
indeksit vastaavat paremmin pienituloisten ihmisten keskimääräistä
kulutusta. 
* Pienituloisten eläkeläisten asemaa on tarkasteltavana
kokonaisuutena. On haettava aidosti vaikuttavia toimia heidän
tilanteensa parantamiseksi. Merkittävässä osassa eläkeläisten
toimeentulon kannalta ovat myös palvelut, niiden saatavuus ja
saavutettavuus sekä hinta/maksutaso, jatkaa Simo Paassilta.

_IKÄÄNTYVÄSSÄ SUOMESSA TULEE MYÖS VARMISTAA PERUSPALVELUJEN
YHDENVERTAINEN SAATAVUUS KAIKKIALLA MAASSA. IKÄÄNTYVILLÄ ON OLTAVA
YHTÄLÄISET, TASA-ARVOISET JA TOIMIVAT MAHDOLLISUUDET SAADA SOTE- JA
MUUT LÄHIPALVELUT RIITTÄVÄN LÄHELTÄ JA HYVIEN KULKUYHTEYKSIEN
PÄÄSTÄ. JULKISET PALVELUMME ON OLTAVA SAAVUTETTAVISSA
YHDENMUKAISESTI, SELKEÄSTI JA YMMÄRRETTÄVÄSTI. _ 
ELÄKKEENSAAJIEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT MÄÄRÄLTÄÄN
RIITTÄVIKSI, TASOLTAAN LAADUKKAIKSI JA KOHTUUHINTAISIKSI 
Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle
riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön
terveyttä. Taloudellinen tilanne ei saa olla esteenä palveluihin
hakeutumiseen (PeVL 39/1996 vp). 
Ikääntyneille merkityksellisiä ovat oikea-aikaiset, riittävät,
laadukkaat ja kohtuuhintaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
lähellä. Heidän tulee saada tarvitsemansa palvelut yksilöllisen
tarpeensa mukaisesti, ei palveluntarjoajan palveluvalikoiman
puitteissa tai avuntarvitsijan sosioekonomisesta asemasta,
taloudellisesta tilanteesta tai asuinalueesta riippuen. 
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEE TUKEA ERITYISESTI PALJON
PALVELUITA TARVITSEVAN JA HEIKOMPIOSAISEN TARPEITA. SE EDELLYTTÄÄ
HYVIÄ JA SAUMATTOMIA HOITO- JA PALVELUKETJUJA, PALVELUOHJAUSTA,
JOUHEVAA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖTÄ SEKÄ
VAHVAA PERUSTASON TOIMINTAA. HOITO- JA PALVELUKETJUJEN SUJUVUUDESTA
TULEE HUOLEHTIA SITEN, ETTEIVÄT APUA JA TUKEA TARVITSEVAT KANSALAISET
JÄÄ ERI TOIMIJOIDEN VÄLIMAASTOON ILMAN TARVITSEMAANSA APUA. 
TYÖELÄKEINDEKSI 
Maksussa olevien eläkkeiden katsotaan Suomessa nauttivan
perustuslaillista omaisuudensuojaa, jonka vuoksi maksussa olevaa
työeläkettä ei voida leikata. Näin on oltava ehdottomasti myös
tulevaisuudessa. 
* Työeläkeindeksijärjestelmä ja indeksin rakenne ovat
ratkaisevia eläkkeen ostovoiman kehitykselle. Onkin tärkeää etsiä
eläkejärjestelmän rahoituksen kannalta kestäviä vaihtoehtoja
työeläkkeiden indeksitarkasteluksi. Korostamme kuitenkin, että
työeläkeindeksin muuttaminen ei saa vaarantaa työeläkkeittemme
rahoitusta ja järjestelmän taloudellista kestävyyttä. Myös
sukupolvien välinen solidaarisuus on otettava huomioon päätöksiä
tehtäessä, toteaa puheenjohtaja Paassilta.

On selvitettävä vaihtoehtoja, miten pienet ja keskisuuret
työeläkkeet voidaan huomioida indeksitarkistuksessa nykyistä
paremmin. TNS Gallupin vuonna 2016 tekemän Huomisen kynnyksellä
-tutkimuksen (kysely 55-84-vuotiaiden tulevaisuudennäkymistä) mukaan
kaikista vastanneista 86 prosenttia oli tästä asiasta kanssamme
täysin (64 %) tai jokseenkin (22 %) samaa mieltä. 
EKL on esitellyt oman mallinsa indeksikorotukseksi, joka suosii
pieniä ja keskisuuria eläkkeitä saavia. Esityksemme on sekamalli,
jossa osa korotuksesta annettaisiin samana euromääränä kaikille ja
sen päälle tuleva osa sisältäisi prosentuaalisen korotusosuuden.
Mallissamme indeksimuutos on täysin toteutettavissa
kustannusneutraalisti nykysysteemiin verraten. Täten eläkkeiden
rahoitus ei tulevaisuudessa vaarantuisi. 
ESITÄMME, ETTÄ EKL:N INDEKSIMALLI OTETAAN KÄYTTÖÖN
MÄÄRÄAIKAISENA KYMMENEN VUODEN AJAKSI. MÄÄRÄAJAN JÄLKEEN
TARKASTELLAAN MALLIN VAIKUTUKSIA ELÄKELÄISKÖYHYYDEN TORJUNTAAN JA
ELÄKKEENSAAJIEN TULOEROJEN TASOITTUMISEEN. 
VEROTUS 
Kaikissa verolinjauksissa on erityisesti huomioitava se, että
välillisten verojen korottaminen kohdistuu kaikkein kipeimmin
pienituloisiin. 
PALKANSAAJILLE ANNETTAVAT VERONKEVENNYKSET ON TOTEUTETTAVA MYÖS
ELÄKKEENSAAJIEN KOHDALLA. VEROTTOMAN ELÄKETULORAJAN JÄLKEEN
ELÄKKEENSAAJIEN VEROTUS EI SAA OLLA PALKKATULON VEROTUSTA ANKARAMPAA.


Eläkkeensaajan ja palkansaajan verovertailussa tulkitaan
palkansaajien maksama työeläkevakuutusmaksu ns. veroluontoiseksi
maksuksi. Työeläkemaksu ei missään nimessä ole veroa. TyEL-maksu
on vastikkeellinen, sillä työeläkemaksut luovat vakuutetun omiin
ansioihin tiukasti sidotun sekä omistusoikeudella turvatun
eläkeoikeuden. Vero taas on vastikkeeton. Työeläkevakuutusmaksu
maksetaan eläkevakuutusyhtiöille, kun taas vero kannetaan
julkisyhteisöille, joita ovat kunnat, valtio ja kirkko. 
* Eläke- ja palkkatulon verotuksen vertailussa on luovuttava
tulkinnasta, että palkansaajan työeläkevakuutusmaksu (TyEL-maksu)
olisi veroa. Vaatimustamme tukee muun muassa eduskunnan
perustuslakivaliokunnan kannanotto (PeVL 30/2005 vp), jonka mukaan
mainittua maksua ei voida pitää verona, Paassilta vaatii.

KOTITALOUSVÄHENNYS IKÄIHMISEN ARJEN JA ASUMISEN TUKENA 
Vähennys on nykyään ennen muuta hyvätuloisten asumisen tukimuoto.
Pienituloisimmilla eläkkeensaajilla ei ole tällä hetkellä
mahdollisuutta kotitalousvähennykseen, koska vähennys tehdään
maksetusta verosta eikä heillä ole veroa maksussa. Heidän tuekseen
tulee luoda järjestelmä, joka vastaisi perusteiltaan ja
määrältään kotitalousvähennystä. 
Kotitalousvähennystä tulee myöntää korotettuna yli 75-vuotiaille.
Näin saataisiin monia myönteisiä vaikutuksia ikäihmisten
itsenäiseen selviytymiseen mm. kotipalveluiden käytön
lisääntymisen ja palveluasumisen mahdollisen lykkääntymisen
myötä. 
* Malli parantaa pienituloisten eläkkeensaajien mahdollisuuksia
valita hyvinvointiaan lisääviä palveluita omien tarpeittensa
pohjalta ja lisää heidän ostovoimaansa. Toisekseen malli hyvin
toteutettuna tukisi sitä yleistä tavoitetta, että ikääntyneen
pitäisi voida asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään,
päättää EKL:n puheenjohtaja Simo Paassilta.

EKL:N TAVOITEASIAKIRJAN SISÄLTÄÄ VAATIMUKSIA JA ESITYKSIÄ
SEURAAVISTA ASIOISTA: 
* Toimenpideohjelma eläkeläisköyhyyden poistamisemiseksi
* Työeläkeindeksi
* Verotus

* Eläkkeensaajien sosiaali- ja terveyspalvelut määrältään
riittäviksi, tasoltaan laadukkaiksi ja kohtuuhintaisiksi 
* Sote-keskuskäynnit maksuttomiksi
* Maksukatot yhdistettävä
* Perintä julkisen vallan hoidettavaksi

* Vanhusasiamies ikääntyneiden etujen ja oikeuksien turvaajaksi
* Julkiset tilat avattava kansalaistoiminnan käyttöön
* Digitalisaation uhkat tunnistettava ja mahdollisuudet turvattava
ikääntyneille
* Esteetöntä asuntotuotantoa ja korjausrakentamista edistettävä
* Kotihoito ja palveluasuminen oltava tarpeen mukaista ja
riittävää
* Ikääntyneiden oikeus kuntoutukseen turvattava
* Kotitalousvähennys ikäihmisen arjen ja asumisen tukena
* Eläkkeensaajan asumistuki säilyttävä myös tulevaisuudessa
* Toimeentulotuen perusosan korottaminen
* Omaishoito kunniaan

TAVOITEASIAKIRJA KOKONAISUUDESSAAN ON TÄMÄN TIEDOTTEEN LIITTEENÄ. 
Lisätietoja:
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
puheenjohtaja Simo Paassilta, puh. 050 522 1201
varapuheenjohtaja Aarno Järvinen, puh. 040 706 7800 
Tiedote word-muodossa [3]
Tiedote pdf-muodossa [4] 
LIITE Eläkkeensaajien Keskusliiton tavoitteita eduskuntavaalikaudelle
2019-2023 asiakirja kokonaisuudessaan [5] 
ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITTO EKL RY ON ELÄKKEENSAAJIEN AKTIIVINEN
EDUNVALVOJA. SE ON PERUSTETTU VUONNA 1962 JA SILLÄ ON TAKANA JO YLI
55 VUOTTA AKTIIVISTA TOIMINTAA MAAMME ELÄKKEENSAAJIEN HYVÄKSI. 
Täyttä elämää hyvässä seurassa - EKL
www.elakkeensaajat.fi [6] 
ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITTO EKL RY
Haapaniemenkatu 14
PL 168
00531 Helsinki
Avoinna ma 9.30 - 16.00 ti - pe 8.30 - 16.00
Puh. (09) 612 6840 
LINKIT
» www.elakkeensaajat.fi [7]
» Päivitä tilaustietosi [8] 
SÄHKÖPOSTI
ekl@elakkeensaajat.fi 
Osoitelähde: Asiakasrekisteri, uutiskirjeen tilaajat.
Jos et halua meiltä enempää postia, poistu [9] postituslistalta.
Tietosuojaseloste [10]